Seura on perustettu vuonna 1945 Rautpohjan tehtaalla (Tykkitehdas, nykyinen Metson paperikonetehdas). Urheilu- ja nyrkkeilyinnostus oli sodan jälkeen suuri. Katsottiin tarpeelliseksi perustaa TUL-taustainen nyrkkeilyn erikoisseura myös Jyväskylään. Innostus oli kovaa ja kilpailuja järjestettiin paljon. Seura- ja piiriotteluihin sekä kansallisiin kilpailuihin osallistuttiin innokkaasti ja vaihtelevalla menestyksellä.
Harjoitusolosuhteet olivat hyvin alkeelliset. Harjoitustilat olivat kylmiä. Talviaikaan jouduttiin peseytymään harjoitusten jälkeen jopa lumella. Kilpailumatkat tehtiin yleisillä liikennevälineillä, linja-auto, juna sekä joskus kuorma-auton avolavalla ja polkupyörillä. Ajat olivat toisenlaiset mutta, miehet olivat ”rautaa”.
50- ja 60-luku
JTN nousi kansalliseen menestykseen Yrjö Sikiö kirkkaimpana tähtenään. Hyvän juniorityön seurauksena menestystä alkoi tulla jo leveämmällä rintamalla. Eräs menestymisen perusta oli Yrjö Sikiön suorittama TUL:n valmentajakoulu.
JTN alkoi järjestää kesäkilpailuja Jyväskylässä, Koivurannan tanssilavalla, Koivuranta- kilpailut. Kilpailujen kunniapalkintona oli kiertopalkinto ”KOIVURANTA-pokaali”. Koivuranta-kilpailut aloitettiin 60-luvun loppupuolelta (v. ~67) ja viimeiset järjestettiin v. ~81. Koivurannan tanssilava sijaitsi nykyisen Rauhalahden voimalaitoksen paikalla, Jyväsjärven rannalla.
70-luku
70-luvun alkupuolella salille tuli paljon lupaavia junioreita. Alkoi JTN:n menestyksekäs, yli kymmenen vuotta kestänyt ”loiston” kausi.
1.-2. 11.1975 Tampereella pidetyissä juniorien SM-kilpailuissa JTN:n 5-henkinen joukkue saavutti 3 mestaruutta ja 2 muuta mitalia. Tarmo Uusivirta, Markku Martikainen ja Hannu Luhanko voittivat SM-kullan ja Jyrki Savolainen ja Leo Tolvanen himmeämmät mitalit.
Tämän menestyksen jälkeen JTN oli kaikkien tietoisuudessa taitavista ja kovakuntoisista nyrkkeilijöistä. JTN haastoi jopa TUL:n liittojoukkueen kilpailemaan Jyväskylään. SM- kilpailuissa saavutettiin vuosittain useita mitaleita, kirkkaimpina Taren, Sepon ja Markun mestaruudet. Taren loistavaa kansainvälistä menestystä kruunasivat Euroopan mestaruus (-79) ja kaksi MM- hopeaa (-78 ja -82).
70-luvulla JTN järjesti useita kansainvälisiä kilpailuja. Jyväskylässä kilpailivat joukkueet Puolasta (ainakin kaksi kertaa) ja Tsekkoslovakiasta. 80-luvun alussa JTN:n kilpailuihin osallistuivat joukkueet Unkarista ja Itä-Saksasta (DDR). Jyväskylä–Eskilstuna voimailuotteluissa olimme mukana voimakkaalla panoksella kilpailijoina, sekä kilpailujen järjestäjinä useiden vuosien ajan.
Taren ensimmäisen MM-hopean (-78) kunniaksi seura päätti hankkia kunniapalkinnon, ”TARMO-patsaan” (Tarea esittävän puuveistoksen). Kunniapalkinnolla on ollut tarkoitus palkita henkilöitä (seuran jäseniä), jotka ovat saavuttaneet / tehneet menestyksekästä työtä seuran hyväksi.
80-luku
Seuratoimintaan tuli mukaan uusia lahjakkaita junioreita ja uusia valmentajia. Edustusnyrkkeilijöiden ”veri” vaihtui, mutta menestys jatkui lähes samanlaisena. Seuran nyrkkeilijät saavuttivat monia SM- ja TUL:n mestaruuksia kaikilla tasoilla. Samoin menestystä maaotteluissa sekä kansainvälisissä kilpailuissa.
Harjoittelupaikat (-salit)
60-luvun alkupuolelta vuoteen noin -72, harjoiteltiin Rajakadulla Keskuskansakoulun kellarin voimailusalilla. Salilla harjoittelivat nyrkkeilijät, painijat ja painonnostajat omissa hyvin pienissä saleissaan. Ahtaudesta huolimatta ”henki oli vahva” ja yhteishenki oli hyvä. Tämän jälkeen harjoittelupaikat eriytyivät kun koulu remontoi tilat omaan käyttöönsä. JTN:n harjoitukset siirtyivät Valkolan koululle ja sieltä Kypärämäen koululle. Harjoituspaikan muutokset toivat kuitenkin salille paljon uusia lahjakkaita poikia.
Syksyllä -75 nyrkkeilijöillä ei ollut mitään ”sisäharjoituspaikkaa”. Harjoiteltiin Harjun männikössä hyvin usein vesi- ja jopa lumisateessa katulamppujen valossa. Harjoitussäkit roikkuivat puiden oksissa. Kaikki varusteet kulkivat mukana Ykän ja minun auton tavaratilassa.
Tämän menestyksen jälkeen voimailijat saivat uuden yhteisen salin keskeltä kaupunkia. Pääsimme harjoittelemaan uusiin ja hyviin tiloihin Väinönkatu 7 kellariin. Tästä alkoi seuran vuosia kestänyt menestyksen kausi.
Väinönkatu 7:n kiinteistön ”uudelleenrakentaminen” ajoi voimailijat jälleen evakkoon 90- luvulla. Nyrkkeilijät harjoittelivat ainakin Killerijärven raviradan katsomotilojen kellarissa ja ”monnarilla” aina siihen asti kun saimme nykyiset tilat Kuokkalan Graniitissa.